Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo omien valintojen vaikuttavan hiilidioksidipäästöihin, mutta alle puolet uskoo ihmiskunnan kykyyn ratkaista päästöongelmat.

Lähes kolme neljästä suomalaisesta on huolissaan hiilidioksidipäästöistä, mutta alle puolet luottaa ihmiskunnan kykyyn löytää kestävä ratkaisu hiilidioksidipäästöjen hillintään.

Monia vääriä käsityksiä

– Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo omilla valinnoillaan olevan merkitystä globaalien hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamisessa. Samaan aikaan käsitykset päästöjen lähteistä sisältävät vääriä uskomuksia energian tuotantoon ja käyttöön liittyen. Myös suomalaisten kierrätysaktiivisuuteen liittyy harhaluuloja, kiteyttää Pöyry Finland Oy:n toimitusjohtaja Juuso Pajunen.

Ydinvoima tuottaa hiilidioksidipäästöjä, yksityisautoilu on suomalaisten kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, ja Suomi on kierrätyksen mallimaa. Näihin virheellisiin myytteihin uskoo moni suomalainen. Tiedot käyvät ilmi Pöyryn YouGov Finlandilla toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi elokuussa 1 007 täysi-ikäistä suomalaista.

Ydinvoimasta hiilidioksidipäästöjä?

Kyselytutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes suomalainen uskoo, että ydinvoima tuottaa energiantuotantomuodoista eniten hiilidioksidipäästöjä. Alle 30-vuotiaista näin uskoo lähes joka viides. Todellisuudessa ydinvoiman tuotannossa ei synny hiilidioksidia.

– Ydinvoimaan liittyy toki erilaisia riskejä, esimerkiksi rakentamisen, voimalan turvallisuuden ja ydinjätteen loppusijoituksen osalta, mutta hiilidioksidia ei ydinvoiman tuotantoprosessissa ilmakehään vapaudu, kertoo Pöyryn Ympäristö-liiketoimintayksikön johtaja Kaisa Vähänen.

Autoilusta suurimmat päästöt?

Useampi kuin joka neljäs suomalainen uskoo, että autoilu on suomalaisten kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta. Yksityisajoneuvojen aiheuttamat päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.

– Asumisesta johtuvia päästöjä Suomessa lisää kylmä talvi, jolloin lämmitys vie merkittävästi energiaa, jatkaa Vähänen. – Siksi se, miten omaa asuntoaan lämmittää ja millaisena asunnon sisälämpötilan pitää, vaikuttaa merkittävästi kotitalouden hiilijalanjälkeen.

Suomi – kierrätyksen mallimaa?

Kun vastaajilta kysyttiin heidän arviotaan, miten Suomi pärjää jätteiden kierrätyksessä verrattuna muihin EU-maihin, kolme neljästä suomalaisesta sijoitti Suomen kärkikymmenikköön ja useampi kuin joka kolmas jopa viiden parhaan joukkoon.

Suomi on kuitenkin kierrätyksessä EU:n keskikastia – yhdyskuntajätteestä Suomessa kierrätetään vain 42 %, mikä sijoittaa Suomen vasta 12. sijalle EU:ssa. Valtaosa jätteestä syntyy kuitenkin teollisuudessa. Raskaan teollisuuden suuri määrä selittää myös, miksi kokonaisjätemäärä asukasta kohden on Suomessa toiseksi suurin EU:ssa. Kaisa Vähäsen mukaan hyviä ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseksi on kuitenkin olemassa.

– Lisäämällä yhteistyötä suurten ja pienten yritysten, julkisten toimijoiden ja tutkimuslaitosten välillä yli toimialarajojen voisimme löytää uusia ratkaisuja teollisuuden jätteiden hyödyntämiseen, sanoo Vähänen. – Mainio esimerkki tästä on lannoitetuotannon sivutuotteena syntyvän kipsin hyödyntäminen pelloilla fosforin sitomiseen. Kipsillä pystytään sitomaan tehokkaasti peltojen fosforia, jolloin sitä ei pääse huuhtoutumaan vesistöihin.

Huolesta konkreettisiin tekoihin

Suomalaiset näyttävät olevan paitsi huolissaan hiilidioksidipäästöistä myös tuntevan voimattomuutta päästökysymysten edessä. Suurimman vastuun hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä suomalaiset sälyttävät poliittisille päätöksentekijöille ja yrityksille.

– Suomalaisten huoli on realistinen ja hyväkin asia, mikäli se johtaa konkreettisiin tekoihin, sanoo Pajunen. – Ne, jotka eivät ole päästöistä huolissaan tai eivät usko yksilön valinnoilla olevan merkitystä, näyttävät tutkimuksen mukaan olevan myös vähiten valmiita tekemään muutoksia elämäänsä pienentääkseen hiilijalanjälkeään. Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuitenkin on olemassa. Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa muun muassa tuotetun energian alkuperään ja näin edistää siirtymistä vähäpäästöisempään energiajärjestelmään.

Kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että heidän omilla valinnoillaan on merkitystä globaalien hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Naiset näyttäisivät olevan miehiä valmiimpia tekemään konkreettisia ilmastotekoja hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, ja etenkin valmius kasvisruuan lisäämiseen ja vaatteiden käytettynä ostamiseen on selvästi suurempaa naisten keskuudessa. Peräti joka kahdeksas miesvastaaja ei ollut valmis tekemään mitään kyselyssä mainituista muutoksista.

Kyselytutkimuksen tarkemmat yksityiskohdat ovat luettavissa PÖYRYN SVUILLA.

Jouko Lampila | Lähde: Pöyry