Metsien hiilinielu on ollut kuuma puheenaihe jo pidemmän aikaa. Mitä jos asia hoidettaisiin kerralla kuntoon ympäristössä, jossa on ainakin riittävästi auringonpaistetta puiden kasvaa…

Sahara on suhteellisen nuori autiomaa. Vielä reilut 5 000 vuotta sitten alue oli huomattavasti nykyistä kosteampaa, mutta muuttui vähitellen nykyisen kaltaiseksi noin 4 000 vuotta sitten. Olisiko kelloa mahdollista kääntää taaksepäin ja tehdä Saharasta jälleen vehmas metsittämisen ja kastelun avulla?

St1 pilotoi metsittämistä Marokossa

St1 on allekirjoittanut sopimuksen marokkolaisen yliopiston Université Mohammed VI Polytechnique’n sekä sen taustalla olevan lannoiteyritys OCP:n kanssa metsityspilotin toteutuksesta. Hankkeessa tutkitaan kolmen vuoden ajan hiilensidontaa puihin erilaisissa kontrolloiduissa olosuhteissa Marokossa.

Pilotin tavoitteena on löytää optimaalinen ratkaisu maanparannuksen ja kastelujärjestelmien avulla kustannustehokkaaseen metsän kasvuun ja hiilensidontakykyyn. Suomen Luonnonvarakeskus LUKE toimii hankkeen metsäasiantuntijana. Pilotti on myös ensimmäinen askel tavoitteeseen, jossa metsityksen avulla muodostuneista hiilinieluista luodaan validoitu ja hyväksytty työkalu ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Neljän hehtaarin tutkimusalueelle Rhamnan Ben Gueririssa istutetaan yhteensä 16 000 Marokosta hankittua puuntainta. Taimien istutus alkaa tammikuussa ja hankkeessa testataan seitsemää erilaista puulajia, mm. Johanneksen leipäpuuta, eukalyptusta ja akaasiaa. Nykyisestä kuivasta maaperästä muokataan taimille kasvualustoja erilaisin maanparannuskeinoin, kuten parantamalla maan vedenpidätyskykyä ja lannoittamalla maaperää. Lisäksi hankkeessa tutkitaan kastelun merkitystä ja vedenkulutuksen optimointia maanalaisella tippakastelujärjestelmällä.

Hiilensidonta ilmakehästä on välttämätöntä

Ilmastonmuutos muuttaa planeettamme ekosysteemiä nopeasti ja dramaattisesti. Lukuisten ennusteiden mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta alle 2°C lämpenemisestä ei nykykeinoin saavuteta. Kehittyvien maiden nopea väestön-, talouden sekä energiakysynnän kasvu lisäävät päästöjä entisestään. Lisäksi ilmakehässä on jo nyt reilu 100 miljardia tonnia liikaa hiiltä.

Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) juuri julkaisema raportti vahvistaa osaltaan tavoitteen saavuttamisen mahdottomuutta nykykeinoilla ja korostaa, että keinovalikoimaan tarvitaan mitattavia hiilinieluja, kuten uusia metsiä. Laajalla kuivien alueiden metsittämisellä voidaan lisätä elinkelpoisia maa-alueita. Metsityshankkeet yhdistettynä maanviljelyyn auttavat kuivuudesta ja aavikoitumisesta kärsivien alueiden väestöä ja vähentävät muuttopaineita tällaisilta alueilta.

Metsittäminen voi muuttaa alueen mikroilmastoa, joka auttaa käynnistämään kasvun positiivisen kierteen.

Ainoastaan yrityksillä on riittävät taloudelliset resurssit laajamittaiseen globaaliin metsitykseen. EU:n nykyinen ilmastopolitiikka ei mahdollista kuitenkaan yritysten investointeja hiilinielujen kasvattamiseen, koska niillä saavutettua ilmastohyötyä ei voi laskea hyväksi päästövähennystavoitteiden osalta päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorilla, vaikka niiden merkitys periaatteessa tunnustetaan. Mitattava, auditoitava ja läpinäkyvä hiilen sidonta metsityksen avulla tulee saattaa ilmastonmuutoksen torjunnan keinovalikoimaan mahdollisimman pian.

Puoli Saharaa ehkä jo riittäisi

Suomessa hyvässä kuusimetsässä kasvaa puuta 200 kuutiometriä hehtaarilla (m³/ha), parhaimmillaan jopa 400 m³/ha. Keskiarvo kaikelle metsämaalle Suomessa on toki vain noin 105-120 m³/ha. Kuutiometri puuta sitoo noin 700 kg hiilidioksidia (CO₂). Nopealla laskutoimituksella selviää, että 100 miljardin CO₂-tonnin sitomiseen tarvittaisiin suuruusluokkaa viisi miljoonaa neliökilometriä hyvää suomalaismetsää.

Suomessa metsämaata on 70-75 prosenttia maan koko pinta-alasta eli reilut 200 000 neliökilometriä (km²). Tämä metsämäärä ei vielä riitä kovin pitkälle ilmakehän hiilidioksidin sidonnassa, mutta Suomi edustaakin vain noin neljää prosenttia Saharan pinta-alasta, joka on suuruusluokkaa 9 milj km² (vähän laskutavasta riippuen).

Sahara on lähes käsittämättömän suuri autiomaa, pinta-alaltaan noin yhdeksän miljoonaa neliökilometriä.

Lämpimässä ilmastossa sopiva puulaji kasvaa nopeasti ja suureksi, kunhan vettä on riittävästi. Meressä vettä on riittämiin, kunhan siitä saadaan suola pois ja paljon energiaa kuluttava suolan poisto on tietysti mahdollista vaikkapa aurinko- ja tuulienergian avulla.

Ensimmäiset tulokset vuoden kuluttua

St1:n masinoiman kolmivuotisen pilotin ensimmäiset tulokset saadaan vuoden kuluttua. Yliopisto toteuttaa käytännön kenttäkokeen, jossa tutkitaan ja mitataan puiden kasvua niin maanpäällä kuin juuristossa. Yhteistyökumppanina hankkeessa mukana oleva Suomen Luonnonvarakeskus LUKE tuo pilotointiin teknistä ja käytännön metsäosaamista sekä asiantuntijuutta ohjaamalla ja valvomalla kenttäkoetta. Lisäksi hankkeessa on mukana paikallinen maanviljelijä, jonka mailla testataan erilaisia kasvatusmenetelmiä.

Kansainvälisesti hyväksytty hiilenmittausmenetelmä on ehdoton edellytys, jotta metsityksen avulla luoduista hiilinieluista tulisi virallinen ja kaupallinen menetelmä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Helsingin yliopisto onkin aloittanut kesällä mittauskonseptointihankkeen, jossa pyritään luomaan kansainvälisesti hyväksytty kokonaisvaltainen mittausmenetelmä hiilensidontahankkeisiin ja joka mahdollistaisi tulevaisuuden hiilikaupan.

Jouko Lampila | Lähde: St1