Poltetaan puuta tai kerätään aurinkoenergiaa

Poltetaan puuta tai kerätään aurinkoenergiaa

Puun energiakäyttö ja sen verottaminen on ollut näkyvästi viime viikonlopun uutisotsikoissa. Metsät ovat Suomessa suuri luonnonvara ja bioenergian perusta, mutta rajansa senkin energiakäytöllä.

Suomi on päättänyt luopua kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä ja samaan aikaan puolittaa turpeen polttaminen. YLEn uutisissa viikonloppuna Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen ehdottaa puun energiakäytölle veroa, jotta metsiä ei jatkossa hakattaisi polttoaineeksi.

Suomessa on suuret metsät

Suomen 20 miljoonaa metsähehtaaria (ha) pitävät sisällään 2,5 miljardia kuutiometriä (m3) puuta ja uutta kasvaa reilut 100 miljoonaa m3 joka vuosi. Metsää kuitenkin hakataan lähes 80 milj m3 ja muu poistuma on 15 milj m3, joten lisäystä ei jää kovinkaan paljoa – ja hiilinieluja tarvitaan.

100 milj m3 puuta tuottaisi poltettuna noin 200 terawattituntia (TWh) energiaa. Nykyisin energialaitokset polttavat puuta lähes 40 TWh edestä, eli lähes 20 prosenttia metsien koko kasvusta. Turvetta ja kivihiiltä kuluu yhteensä hiukan yli 40 TWh. Pitäisi olla varsin selvää, että metsistä tuota määrää on varsin vaikea ottaa. Hyvä on myös huomioida, että Suomen koko energiankulutus on pitkälti yli 300 TWh, joten jos metsien koko kasvu käytettäisiin energiantuotantoon, riittäisi se reiluun puoleen kulutuksesta.

Metsähake soveltuu mainiosti energianlähteeksi maaseudulla, varsinkin kun käytetään harvennuspuuta. Tässä urakoitsija täyttää hakevarastoa allekirjoittaneen tilalla.

Kestäväksi energiapuun vuotuiseksi käyttömääräksi on arvioitu 21 milj m3 eli juuri suunnilleen 40 TWh, joten tapissa ollaan jo nykyisellään. Bioenergiassa on toki muitakin vaihtoehtoja kuin puu, kuten jo muutama vuosi sitten kirjoitin.

Verotusta vai valtion avustuksia?

Ollikaisen ajatus verosta on YLEn uutisen mukaan, että se hillitsisi erityisesti suurten kaupunkien intoa korvata kivihiili ja turve laajamittaisesti puupolttoaineilla. Veron tarkoitus siis ei olisi tuoda valtiolle erityisesti tuloja, vaan toimia ohjauskeinona.

Energia-ala tyrmää YLEn mukaan ajatuksen verosta ja Energiateollisuus Ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi, ettei vero ole toimiva keino hillitä puun energiakäyttöä suurissa kaupungeissa. Reaktio on luonnollisesti itsestään selvä. Televisiohaastattelussa Leskelä muotoilee, että veroa parempi keino olisi valtion tuki esimerkiksi eri syvyisten energiakaivojen kehittämiseen ja muuhun uuteen teknologiaan.

Oletko kuullut ilmaston lämpenemisestä?

Energia-ala on pelkkää politiikkaa ja rahaa. Kivihiili ja öljy ovat ilmaisia ja kustannuksia syntyy vain niiden kaivamisesta ylös maasta ja jalostamisesta käyttökelpoiseen muotoon. Alan vuosisatainen teollisuus on kehittänyt nämä prosessit varsin taloudellisiksi, joten fossiilinen energia on halpaa – liian halpaa.

Viime vuosina on havahduttu huomaamaan, että fossiilinen energia nostaa maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta (CO2), mistä seuraa maapallon keskilämpötilaa nostava kasvihuoneilmiö. Vuosimiljoonien aikana lämpötila on tietysti milloin noussut, milloin laskenut, mutta nyt muutoksen nopeus – geologisella aikajanalla silmänräpäys – on aiheuttamassa kokomaapalloa ja ihmiskuntaa koskettavan vakavan katastrofin. Mitä siis fossiilisten tilalle?

Auringossa on mistä ottaa

Tuulivoima on ollut vilkkaan keskustelun kohteena jo pitkään ja myös Suomessa sen hyödyntäminen on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuoden 2019 lopussa sähköä tuotti Suomessa 750 tuulivoimalaa, koko vuoden aikana yhteensä 6,0 TWh. Tämä on tietysti aika ohut siivu koko energiankulutuksesta, mutta lähes 10% sähkön kotimaisesta tuotannosta – riittävä määrä aiheuttamaan vilkasta keskustelua sähkön vaihtelevan tuotannon aiheuttamista ongelmista.

Tuulivoimalat ovat suuria laitoksia, joiden pystyttämisessä tarvitaan suuria nostureita sekä tukevat tiet, että tavara saadaan perille työmaalle.

Kun tuulivoiman tuotantokapasiteetti vuoden 2019 lopussa oli liki 2,3 gigawattia (GW), oli aurinkosähkön kapasiteetti noin 198 megawattia (MW), reilusti alle 10% tuulen määrästä. Kasvua edelliseen vuoteen oli kuitenkin yli 60%. Sähköä nuo 198 MW:n laitokset pystyvät tuottamaan vuositasolla arviolta 180 gigawattituntia (GWh) eli 0,18 TWh – mitätön määrä toistaiseksi. Tuulisähkö on tänään edullisin tapa tuottaa sähköä ja aurinko ottaa sitä hyvää vauhtia kiinni.

Oma suosikkini on aurinko, siitä yksinkertaisesta syystä, että aurinko on meidän tärkein – lähes ainoa – energianlähteemme ja sen kapasiteetti on suunnaton. Olen taannoin kirjoittanut havainnollistavan jutunkin auringon potentiaalista.

Aurinkolämpö etenee kaikesta huolimatta

Suomessa on suuri määrä pieniä alueellisia kaukolämpölaitoksia, jotka polttavat useimmiten metsähaketta. Kesällä monet niistä siirtyvät käyttämään polttoöljyä, koska energian vähäisen kulutuksen vuoksi hakepoltinta ei voi käyttää. Auringonpaisteesta kerättävä lämpöenergia sopisi niiden käyttöön loistavasti. Tanskassa tämä on oivallettu, kuten sain neljä vuotta sitten siellä käydessäni havaita.

Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tutustumisen kohteena olleen aurinkolämpöratkaisun oli Tanskaan toimittanut suomalainen alan edelläkävijä. Jossain sananlaskuissa puhutaan profeetasta omalla maallaan ja niin näyttää olevan myös tässä tapauksessa: kun Savosolar on toimittanut Tanskaan kymmeniä tuhansia neliömetrejä keräimiä, on niitä Suomessa käytössä vain muutama sata neliömetriä. Hyödyntämismahdollisuudet ovat lähes identtiset.

Suurkeräin ja absorberin erityinen pintakäsittely ovat Savosolarin toiminnan perusta. Kuva tehtaan pihalta muutaman vuoden takaa.

Olen seurannut lähes naapurissani, Mikkelissä, toimivaa Savosolaria monia vuosia ja nähnyt, että taival ei ole helppo. Uskoa on kuitenkin riittänyt sekä tekijöillä, että myös rahoittajilla. Yhtiö on hankkinut lisää pääomaa useammalla osakeannilla ja nyt kesäkuussa järjestetty uusin anti merkittiin peräti 263,7-prosenttisesti. Sijoittajat uskovat yhtiöön edelleen ja näyttöjä onkin saatu uusilla kaupoilla muun muassa teollisuussovelluksiin Ranskassa.

Investointeja tarvitaan jatkossakin

Energia-ala on pääomaintensiivinen, eli laitokset ovat kalliita. Vuonna 2017 aurinkoenergia oli maailman energiainvestointien vahva veturi, kuten kaksi vuotta sitten kirjoitin. Uusimpia lukuja en ole tarkistanut.

Loppuun vielä näkymä aurinko- ja tuulienergian mahdollisesta kehityksestä tulevina vuosina. Hiukan kärjistetyssä skenaariossa aurinko ja tuuli voisivat kattaa maailman energiankulutuksen 15–20 vuoden kuluttua. Mielenkiintoista nähdä…

Jouko Lampila

Your email address will not be published. Required fields are marked *