Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja autoala tiedottivat viime viikolla solmimastaan vapaaehtoisesta ilmastosopimuksesta. Seuraavassa joitakin ajatuksia asiasta.

Sopimuksella tähdätään liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. 22.11.2018 allekirjoitettu Green deal -sopimus on samalla osa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta.

Maapallon lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen

– Viidennes kasvihuonekaasupäästöistä tulee liikenteestä, ja siksi autoala ja valtio tarvitsevat yhteisiä konkreettisia ilmastotavoitteita, joiden avulla vähennämme autoilun ja raskaan liikenteen päästöjä. Nyt yhteinen tehtävämme on muuttaa autokantaa nolla- ja vähäpäästöiseksi. Teemme vaihtoehtoisista käyttövoimista valtavirtaa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Vanhojen autojen päästöt ovat keskimäärin uusia autoja korkeammat. Autokantaa pyritään uudistamaan, että vähäpäästöinen ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävä teknologia saataisiin käyttöön.

– Yksi IPCC:n tuoreen raportin pääviesteistä on, että maapallon lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta tämä edellyttää entistä nopeampia ja suurempia päästövähennyksiä. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan huikea määrä teknologista kehitystä. Meiltä kaikilta vaaditaan myös kestäviä valintoja ja vastuunottoa tulevaisuudesta. Autoalan kanssa solmittava Green deal on tärkeä askel liikenteen päästövähennysten polulla, asunto-, energia-, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

– Green deal -sopimus tukee autoalan omaa autokannan uudistamiseen tähtäävää ilmastostrategiaa, jonka kärkitoimia ovat autoilun verorakenteen uudistaminen sekä sähkö- ja kaasuautojen hankintakannusteiden edistäminen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Rami Kittilä Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Jo aiemmin autoala on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi energiatehokkuussopimuksissa ja alan omassa ympäristöohjelmassa. Nyt solmittava sopimus siirtää ympäristötoimien painopistettä myös kuluttaja- ja yritysviestintään.

– Sopimus sisältää monia toimenpiteitä, joilla autoliikkeet voivat lisätä kuluttajien ja yritysten kiinnostusta muun muassa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, arvioi hallituksen puheenjohtaja Heikki Häggkvist Autoalan Keskusliitosta.

Monet tavoitteista ovat jo nyt puhtaita valintakysymyksiä

Teimme toimituksessa pienen tilaston ja laskelman Suomen tämän hetken autokannasta ja mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (CO₂) nopeasti ja monelta osin myös helposti. Laskelmissa olemme yksinkertaisuuden vuoksi olettaneet, että yksi litra nestemäistä polttoainetta sisältää 10 kilowattituntia (kWh) energiaa. Aluksi vähän tilastoa:

Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli:

– 2 668 930 henkilöautoa, jotka keskimääräisellä ajomäärällä ja kulutuksella käyttävät 2,56 miljardia litraa (mrd l) polttoainetta tai 25,6 terawattituntia (TWh) energiaa.

– 319 460 pakettiautoa, 0,43 mrd l / 4,3 TWh

– 95 948 kuorma-autoa, 1,34 mrd l / 13,4 TWh

– 12 623 linja-autoa, 0,19 mrd l / 1,9 TWh

Liikenteen koko energiankulutus Suomessa oli vuonna 2016 noin 177 petajoulea tai 49 TWh, josta tieliikenteen osuus oli yli 90 % eli noin 45 TWh. Luku täsmää edellä olevien autoryhmien kulutusten summaan.

Liikenteen energiankulutus Suomessa on pysynyt melko vakiona jo vuosikausia.

Todettakoon vielä, että henkilöautoista noin 700 000 on dieselkäyttöisiä, joten niiden kulutus henkilöautojen keskiarvolla olisi 0,7 mrd l tai 7 TWh. Ehkä dieselien keskikulutus on hiukan bensa-autoja alhaisempi ja vuotuinen ajomäärä toisaalta suurempi, mutta tyydytään tässä keskiarvoon.

Green deal -sopimuksen tavoitteet ja toteutusmahdollisuudet

Autoalan ilmastosopimus eli Green deal perustuu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, jonka mukaan liikenteen päästöjä tulisi vähentää puoleen vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen tavoitteena on:

1. vähentää ensirekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään neljä prosenttia vuodessa
2. lisätä korkeille biopolttoaineosuuksille soveltuvien autojen osuutta erityisesti raskaassa kalustossa
3. edistää muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen yleistymistä siten, että niiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa yhteensä vähintään 25 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä
4. alentaa autokannan keski-ikää ja henkilöautojen keskimääräistä romutusikää 1,5 prosenttia vuodessa.

Neste Oy on meidän melkein yhteinen valtionyhtiömme, vaikka valtion omistus Nesteessä onkin viime vuodenvaihteessa painunut alle 50 prosentin. Tästä huolimatta mainostamme tässä nyt Nestettä:

Neste valmistaa uusiutuvaa Neste MY -dieseliä jalostamoillaan Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa, yhteensä noin 3 mrd litraa vuodessa. Tuotanto on kannattavaa, kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa ja raaka-aineitakin on kuulemma saatavilla muutamia kertoja enemmän kuin nyt kuluu. Uusien raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia tutkitaan myös hyvin aktiivisesti.

Suomen kaikkien diesel-autojen yhteinen kulutus on aika tarkkaan 3 mrd litraa, joten Nesteen koko tuotannon ohjaaminen Suomen markkinoille ratkaisisi kerralla dieseleiden CO₂-päästöt. Uusiutuva diesel tuottaa jopa 90 % pienemmät CO₂-päästöt kuin fossiilinen. Tämä ratkaisisi tavoitekohdat 1 (dieselien osalta) ja 2. Raskaaseen kalustoon ei tarvitse edes tehdä mitään muutoksia, koska Neste MY sopii kaikkiin dieselmoottoreihin sellaisenaan ilman muutoksia.

Kestävä Energiatalous on käyttänyt vanhassa diesel-volkkarissa Neste MY -dieseliä kohta kaksi vuotta ja hyvin on toiminut.

On selvää, ettei Neste voi toimittaa kaikkea valmistamaansa uusiutuvaa dieseliä Suomeen, koska sitä menee kuin kuumille kiville esim. Kaliforniassa ja muualla USA:ssa ja maailmalla. Mutta periaatteessa.

Bensa-autot voi muuttaa kaasukäyttöisiksi jälkeenpäin

Nesteen diesel ratkaisi siis Suomen kaikkien diesel-autojen CO₂-päästöt periaatteessa ja hyvin mahdollisesti käytännössäkin jollakin aikavälillä. Koko maailman päästöt eivät sillä kuitenkaan heti ratkea, koska niin paljoa ei jätteitä ja tähteitä ole raaka-aineiksi näillä näkymin tarjolla.

Mutta sitten jäivät vielä ne liki kaksi miljoonaa bensakäyttöistä henkilöautoa. St1:n etanoli-bensa (RE85) ei noin 30 miljoonan litran tuotannolla vielä riitä kuin 30 000 auton polttoaineeksi. Mutta Suomella – kuten lukemattomilla muillakin mailla – on valtava potentiaali tuottaa biokaasua. Tästä kerroimmekin MUUTAMA VIIKKO SITTEN TÄÄLLÄ.

Kaksi miljoonaa henkilöautoa kuluttaa alle 20 TWh energiaa ja Suomen biokaasutuotannon koko potentiaaliksi arvioidaan noin 15 – 20 TWh. Kysyntä ja tarjonta siis kohtaisivat aika hyvin, kunhan koko potentiaali rakennetaan käyttöön. Vanhojen bensa-autojen osalta todetaan esim. Gasum Oy:n suulla, että minkä tahansa bensiinikäyttöisen auton voi muuntaa toimimaan bensiinin lisäksi myös kaasulla. Konversion hinta on noin 2 000 – 4 000 euroa, eli useimmiten ei vallan ylivoimainen investointi.

Kaasun bensiiniä halvemman hinnan ansiosta säästöä syntyy noin 2 € / 100 km joten muunnos tulee maksetuksi 100 000 – 200 000 kilometrin ajolla. Uutena kaasuauto on käytännössä saman hintainen bensa-auton kanssa. Toisaalta käyttövoimavero (= diesel-vero) heikentää kaasuauton etumatkaa kustannussäästöissä. Sen poistaminen (bio)kaasuautolta tekisi yhtälöstä kilpailukykyisemmän.

Sähköautot voivat mullistaa koko asetelman

Maailman merkittävimmät autonvalmistajat ovat ilmoittaneen investoivansa jopa kymmeniä miljardeja euroja sähköautojen kehittämiseen ja siihen on hyvä syy. Sähköautojen hinta laskee vääjäämättä, kohtaa lähivuosina vastaavan polttomoottoriauton hintatason ja sen jälkeen painuu sen alapuolelle. Käyttökulut ovat murto-osa polttomoottorista. Tämä mullistaa koko bisneksen. Sen jälkeen kuluttajilla on hyvin vähän syitä tai haluja ostaa polttomoottoriauto sähköauton sijasta.

Myös Suomen osalta koko liikenteen energiankulutus menee samalla uusiksi. Henkilöautot kuluttavat nyt hiukan yli puolet koko maantieliikenteen energiasta. Sähköauto kuluttaa kuitenkin vain suunnilleen neljänneksen (= 25 %!) siitä energiamäärästä kuin vastaava polttomoottoriauto. Vaikka kaikki sähköautojen sähkö tuotettaisiin kivihiililauhteella, olisi tilanne CO₂-päästöjen kannalta parempi. Ja sähköautot ovat muuten aika mukavia käyttää – jos olet kokeillut…

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen lopussa todetaan, että:

Valtio edistää vähäpäästöisten autojen yleistymistä muun muassa taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten täyssähköautojen hankintatuella ja julkisilla hankinnoilla, kampanjoilla sekä neuvontapalveluita ja -aineistoja kehittämällä.  Valtion tavoitteena on myös uudistaa liikenteen verotusta niin, että se edistäisi nolla- ja vähäpäästöisten autojen hankintoja. Lisäksi laaja-alaisen liikenteen ilmastopolitiikan ILMO-työryhmän tavoitteena on löytää keinot, miten Suomessa liikenne on hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Keskeiset toimenpiteet esitellään 12.12. julkaistavassa loppuraportissa.

Jouko Lampila | Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö