Erityisen mielenkiintoiseksi hankkeen tekee, että sen taustalla ei ole mikään suuri teollisuusyritys, vaan Kalajoen kaupunki ja joukko liikemiehiä, jotka näkevät auringossa hyvän bisneksen.

Suomalainen Hybrid-Power Finland Oy toteuttaa yhteistyössä Kalajoen kaupungin kanssa Suomen suurimman aurinkovoimalan sekä akkuteknologiaan perustuvan energiavaraston Kalajoen Läntisten alueelle. Aurinkopuisto ja energiavarasto tulevat olemaan osa Suomen ensimmäistä uusiutuvan energian puistoa, joka yhdistää valmistuttuaan useita uusiutuvia energiantuotantomuotoja. Aurinkopuiston ja energiavaraston lisäksi uusiutuvan energian puistoon rakentuu tulevien vuosien aikana biojalostamo sekä tuulivoimapuisto.

Suomen tähän asti suurin aurinkovoimala

Aurinkovoimala on ensimmäinen vaihe Kalajoen uusiutuvan energian puistossa. Aurinkovoimala käsittää lähes 40 000 paneelia ja sen huipputeho on noin 10 megawattia (MWp). Tuotto vastaa noin 650 sähkölämmitteisen omakotitalon tai 5 000 kerrostalokolmion vuotuista sähkönkulutusta.

– Perinteisesti aurinkovoimalat vievät paljon tilaa ja aurinkopaneelien väliin jää paljon hyödyntämätöntä hukkatilaa, kertoo Hybrid-Power Finlandin toimitusjohtaja Teuvo Raesalmi. – Olemme kehittäneet ratkaisun tämän hukkatilan hyödyntämiseksi ja toteutamme Kalajoella kontrolloidun kasvutilan pilottihankkeen, joka integroi energiantuotannon ja ruoantuotannon yhdeksi kokonaisuudeksi. Kontrolloitu kasvutila on aurinkopaneelirivistöjen väliin rakennettava kasvutunneli, jossa voidaan viljellä ja kasvattaa eri kasveja ympäri vuoden. Tämän mallin mukaan energia ja ruoka tuotetaan lähellä kuluttajaa, eli siellä, missä ne käytetään.

Kalajoella ei ole mitään yksittäistä suurta teollisuuslaitosta tai muuta yritystä, joka hyödyntäisi voimalan tuottaman sähkön omassa käytössään. Tämä on tilanne monien muiden suurten aurinkovoimaloiden kohdalla, koska omaan käyttöön tuotetulla sähköllä yritys voi välttää siirtomaksut ja sähköveron, jotka muodostavat leijonanosan sähkölaskusta. Kalajoella energia menee Raesalmen mukaan valtakunnan sähköverkkoon ja tätä varten on solmittu paikallisen yhtiön kanssa PPA-sopimus (Power Purchase Agreement), jonka hintatasoa Raesalmi luonnehtii hyväksi molempien osapuolien kannalta.

Akkuvarastolla hyvää bisnestä

Aurinkopuiston rinnalle rakennetaan Suomen suurin akkuteknologiaan perustuva energiavarasto. Akuston kapasiteetti on 5 megawattituntia (MWh) ja suurin teho 5 megawattia (MW). Täydellä teholla energiaa riittää siten enintään yhdeksi tunniksi. Akuston tarkoitus on toimia ensisijaisesti taajuussäätömarkkinalla, jossa nopeasti reagoiva akku syöttää energiaa sähköverkkoon tai kuormittaa verkkoa siten, että sähköverkon taajuus muun kulutuksen ja tuotannon vaihdellessa pysyy mahdollisimman tarkasti 50 hertsissä (Hz). Kapasiteetin puitteissa tasataan aurinkovoimalan tuotannonvaihtelua.

Tyypillisesti sähköverkon tasapainosta huolehditaan vesivoimaloiden tuottoa säätämällä, koska niitä on mahdollista säätää hyvin nopeasti. Jatkuva tehon säätäminen kuitenkin kuluttaa vesivoimaloiden laitteistoja. Akkuvarasto pystyy reagoimaan vaihteluun vielä paljon vesivoimaloita nopeammin, muutamassa sekunnissa, eikä säätäminen kuluta akkuja samalla tavalla kuin vesiturbiinien mekaaninen säätäminen.

– Akkulaitos muodostaa itse asiassa suuremman osan liiketoiminnasta kuin aurinkovoimala, kertoo Raesalmi. – Aurinkopaneelien hintojen voimakas aleneminen viime aikoina on toki alentanut kustannuksia ja aurinkovoimala pystytään rakentamaan selvästi alle 10 miljoonan euron budjetilla.

Raesalmi ei paljasta tarkkoja lukuja, mutta 10 MWp aurinkovoimalan voidaan arvioida tuottavan noin 8 000 MWh – 9 000 MWh sähköä vuodessa, josta sähkön tyypillisellä tämän hetken tuntihinnalla saadaan noin 500 000 euroa vuodessa myyntituloa. Akkulaitoksen hankintahinnan voidaan arvioida olevan kolmesta neljään miljoonaa euroa ja sillä on merkittävä rooli hankkeen kannattavuuden kannalta.

Miksi juuri Kalajoelle?

Olosuhteet aurinkoenergian tuottamiselle Suomessa ovat yhtä hyvät kuin Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergialla tuotetaan jo iso ja alati kasvava osa sähköntuotannosta. Juuri julkaistun IPCC:n 1,5 asteen raportissa listattiin paljon toimia ja muutoksia, joihin olisi ryhdyttävä nopeasti, jotta raportissa linjattuun 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen ja nettopäästöjen pudottamistavoitteiseen päästään. Kalajoen uusiutuvan energian puisto on hyvä vaihtoehto ja esimerkki siitä, miten Suomessa ja maailmalla voidaan lähteä vähentämään energiantuotannon päästöjä ja hyödyntämään uusiutuvaa energiaa mahdollisimman tehokkaasti.

Kalajoki tunnetaan meriluonnosta ja aurinkoisesta jokilaaksosta. Hiekkasärkkien matkailualue on monelle suomalaisille tuttu. Alueelle tunnusomaista on innovatiivinen ja vireä yrittämisen toimintaympäristö. Kalajoella on panostettu uusiutuvaan energiaan rakentamalla alueelle 68 tuulivoimalaa ja lisäksi yksittäiset kiinteistöt ovat hyödyntäneet aurinkoenergiaa pääosin omaan käyttöön.

– Uusi energiapuisto tuo uuden, keskitetyn ratkaisun ja merkittävän kokonaisuuden Kalajoen alueelle, kertoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. – Olemme eri hankkeiden avulla tehneet raaka-aine kartoituksia ja tutkineet yhdessä asiantuntijoiden kanssa, mitä mahdollisuuksia alueellamme on eri uusiutuvan energian tuotantoon. Biotalousstrategiassa Kalajoen tavoitteena on olla uusiutuvan energian, kierto- ja biotalouden edelläkävijä.