Mihin paukut energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa? Energia-alan murrokseen liittyy valtavasti uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Uudet liiketoiminnat voivat synnyttää uusia työpaikkoja, vientiä ja sitä kautta hyvinvointia Suomeen.

– Voimme luoda myös uutta kasvu- ja vientiliiketoimintaa suomalaisille yrityksille samalla, kun edistämme kestävää, luotettavaa ja kustannustehokasta energialiiketoimintaa Suomessa, sanoo Tekesin kehitysjohtaja Jarmo Heinonen. Energiajärjestelmien muutos maailmalla on käynnistynyt ja Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia tässä edelläkävijänä.

Missä olemme edelläkävijöitä?

Suomi on edelläkävijä monissa energia-alan toimissa kuten älykkäissä sähköverkoissa ja -mittareissa, bioenergiassa, biopolttoaineissa sekä energiatehokkaassa sähkönkäytössä.

Energiantuotannon rakenne tulee 2020 jälkeen muuttumaan merkittävästi. – Useita muutostekijöitä on jo tunnistettu ja ne vaikuttavat energiajärjestelmien systeemiajatteluun, tekniikkaan, merkitykseen ja liiketoimintamalleihin, kertoo johtava asiantuntija Pia Salokoski Tekesistä.

Keskeiset muutostekijät liittyvät teknologioiden kehitykseen, hajautuvaan, uusiutuvan energiantuotantoon, digitalisaatioon, kaupungistumiseen ja kuluttajan roolin kasvamiseen. Muutokset ovat vahvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa, mikä tekee tulevan kehityksen ennustamisen erityisen vaikeaksi. Energiantuotanto ei enää tulevaisuudessa olekaan merkittävin liiketoiminta-alue, vaan energia-ala muuttuu yhä enemmän palveluliiketoiminnaksi.

– Bioenergia on jo pitkään ollut Suomelle tärkein uusiutuvan energiantuotannon muoto niin kaupunkien kuin teollisuudenkin sähkön- ja lämmöntuotannossa, toteaa Salokoski. Bioenergia on myös globaalisti tärkein uusiutuvan energian lähde, vaikka aurinkoenergia ja tuulivoima kasvavatkin sitä nopeammin. – Bioenergian kasvu tapahtuu tulevaisuudessa erityisesti liikenteen biopolttoaineissa, sanoo Pia Salokoski.

Useat tahot (IEA, IRENA) ennustavat, että bioenergian osuus uusiutuvan energian tuotannosta pysyy kuitenkin merkittävänä, 50-60 prosentissa ainakin 2030 asti. Suomessa kestävän bioenergian osuuden arvioidaan olevan jo lähes puolet kaikesta energian tuotannosta vuonna 2030.

Miten Suomi ratkaisee ilmastotavoitetta?

Heinosen mukaan pitää panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kasvattaa vastaamaan monen muun maan kasvavia panostuksia, mikäli Suomi haluaa menestyä energia-alan muuttuvassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

– Sitoutuminen Mission Innovationiin edellyttää Suomen puhtaan teknologian tutkimus- ja kehitysrahoituksen kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä, toteaa Heinonen. Mission Innovation on Pariisin Ilmastokokouksen yhteydessä 22 maan ja EU:n tekemä aloite uusiutuvien ja puhtaan energiaratkaisujen innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi.

Kilpailukykyinen, joustava energiajärjestelmä koostuu monista tekijöistä, joista osaa vasta kehitetään. Suomella on osaamista mm. älykkäistä verkoista ja älymittareista, mutta digitalisaation yleistyminen ja IoT:n tuomat mahdollisuudet vaativat vielä tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotyötä, jotta kehittyvä teknologia saadaan laajasti hyödynnettyä joustavan energiajärjestelmän hyväksi.

Suomen kannattaa ottaa aktiivinen rooli yhteisen eurooppalaisen energiajärjestelmän toteutumisessa, jotta suomalaiset toimijat pystyvät hyödyntämään teknologista etumatkaansa tehokkaasti. Panostaminen korkealaatuiseen, monipuoliseen ja kansainväliseen osaamiseen on erittäin tärkeää, jotta Suomi ei putoa kansainvälisten huippuosaajien kyydistä.

Jouko Lampila | Lähde: Tekes