Julkaisimme reilu viikko sitten UUTISEN, jossa kerroimme siirtyneemme 100 % uusiutuvaan liikennepolttoaineeseen. Asiasta syntyi keskustelua.

Neste kertoo valmistavansa dieselinsä kokonaan jätteistä ja tähteistä. UPM puolestaan käyttää raaka-aineena mäntyöljyä, joka on selluloosan valmistuksessa yli jäävä sivutuote. Kreab Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Saarinen lähetti meille ystävällisen sähköpostin, jossa hän kritisoi mäntyöljyn käyttöä polttoaineeksi. Laitan hänen kommenttinsa tähän sellaisenaan:

—

Hyvä päätoimittaja Jouko

Luin mielenkiinnolla juttusi Kestävän Energiatalouden siirtymisestä 100 % uusiutuvaan polttoaineeseen. Onnittelut hyvä esimerkin näyttämisestä.

Mielenkiintoani siivitti se, että olen jo pitkään auttanut mäntyöljyjalostajien viestintää. Näitä ovat Kraton (ent. Arizona Chemical) Oulussa ja Forchem Raumalla.

Mäntyöljy on peräisin pohjoisen männyn pihkasta, ja siitä on todellakin moneksi. Se korvaa fossiilista ainetta maaleissa, liimoissa, autonrenkaissa ja antibiootteja eläinrehuissa. Sitä käytetään terveysravinteissa, kosmetiikassa, jopa lääkeaineissa.

Ja nyt sitten UPM on alkanut valmistaa siitä liikennepolttoainetta. Se ei ole kestävää eikä järkevää, koska mäntyöljyä on saatavissa rajallisesti. Se saadaan selluntuotannon sivutuotteena, 40 kg sellutonnista, ja jalostajien kapasiteetti kattaa koko saatavissa olevan määrän. Mitä enemmän menee polttoainevalmistukseen, sitä vähemmän jää jalostukseen.

Jalostajat ovat toki valmiita kilpailemaan tärkeästä raaka-aineestaan, mutta sitä vaikeuttavat Suomen hallituksen tukitoimet polttoainevalmistukseen: veroetu ja ns.tuplalaskenta kiintiöitä täytettäessä.

Lähetän sinulle ohessa tiedotteen Fraunhoferin tutkimuksesta, joka vertaili mäntyöljyn jalostuksen ja polttoainekäytön vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja ympäristöön. Se osoittaa selvästi, että polttoaineen valmistus mäntyöljystä ei ole kestävää eikä järkevää, vaikka se on teknillisesti helppoa. Neste ei näitä mäntyöljytippoja halua, vaan valmistaa biodieselinsä aineista, joilla ei ole muuta käyttöä. Hyvä MY!

Parhain terveisin

Matti Saarinen

—

Koska molempia osapuolia on tällaisessa keskustelussa korrektia kuunnella, otimme yhteyttä UPM:ään, josta sidosryhmäsuhdejohtaja Marko Janhunen kertoi yhtiönsä kannan asiaan:

—

Janhunen kertoo tuntevansa Saarisen hyvin ja käyneensä tämän kanssa keskustelua mäntyöljyn kestävyydestä jo vuosien ajan. UPM:n lähtökohta on, että liikenteessä on tarpeen siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin jo kansallisen energia- ja ympäristöstrategian puitteissa. Koska raaka-aineena ei voi käyttää syötäväksi kelpaavia tuotteita, täytyy keksiä jotakin muuta.

UPM tuottaa sellua havupuusta ja koivusta. Osalla tehtaista mäntyöljy pitää sisällään molempien linjojen öljyt jolloin laatu on heikompaa. Lappeenrannan jalostamo pystyy hyödyntämään myös huonolaatuiset mäntyöljyt jotka eivät sovellu hyvin tislaukseen.

UPM:n uusiutuva diesel käytetään tieliikenteen ja meriliikenteen polttoaineeksi, uusiutuva nafta on bensiinikomponentti liikennekäyttöön ja raaka-aine biomuovien ja biokemikaalien tuotantoon.

– Kaikki Euroopassa tuotettava 650 000 tonnia mäntyöljyä valmistetaan joko jalosteiksi tai polttoaineiksi ja molemmille on tilaa, sanoo Janhunen. – Mäntyöljyn kapasiteetti on lisääntynyt ja esimerkiksi Äänekoski tuo kymmeniätuhansia tonneja lisää. Mäntyöljyn hinta on tullut alaspäin, eli me emme ole aiheuttaneet hinnan nousua tai saatavuuden vaikeutumista. Lisäksi merkittävä osa Pohjois-Amerikan sellutehtaista polttaa mäntyöljynsä sellaisenaan energiaksi, yli puoli miljoonaa tonnia.

Janhunen kertoo tuntevansa Fraunhoferin tutkimuksen, mutta sanoo asiasta olevan myös päinvastaiseen lopputulokseen päätyneen tutkimuksen. Liikenteen päästöjä pitää joka tapauksessa vähentää.

—

Keskustelu liikenteen polttoaineista ja bioenergiasta ei varmasti pääty tähän, eikä pidäkään päättyä. Liikenteen päästökysymykset ovat valtava asia, joka tarvitsee valtavia ratkaisuja. Maailman noin miljardista autosta vasta muutama käyttää energianaan joko sähköä tai uusiutuvia nesteitä tai kaasuja.

Vielä mittakaavaksi:

Maailmassa tuotetaan fossiilista öljyä noin 35 miljardia barrelia eli 5,6 miljardia kuutiometriä vuodessa. Nesteen 1970-luvun 275 metriä pitkät ”supertankkerit” Tiiskeri ja Enskeri ottivat reilut 100 000 tonnia lastia. Maailman öljytuotanto täyttäisi reilut 50 000 tankkeria.

Suomen raakaöljyn ja öljyjalosteiden nettotuonti on vajaa 10 miljoonaa tonnia (tai kuutiometriä) eli 100 laivalastia. Neste tuottaa Porvoossa, Singaporessa ja Rotterdamissa yhteensä kolme miljoonaa kuutiometriä uusiutuvaa dieseliä, eli 30 laivalastia. UPM tuottaa reilut 100 000 kuutiometriä uusiutuvaa dieseliä ja naftaa, eli yhden laivalastin vuodessa.

Mainittakoon vielä St1, jonka hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen on hiljattain ihmetellyt sähköautojen lisäämistä. St1 tuottaa Nesteen tietojen mukaan 26 000 kuutiometriä uusiutuvaa polttoainetta – käytännössä bioetanolia – vuodessa. Tankkerin täyttäminen tällä tuotannolla veisi noin neljä vuotta.

Suomessa ajetaan henkilöautolla keskimäärin 15 000 km vuodessa, johon kuluu polttoainetta suunnilleen 1 000 litraa. Yksi laivalasti riittäisi siis 100 000 auton polttoaineisiin. Kun otetaan Suomen 700 000 diesel-henkilöautoa, 300 000 pakettiautoa (joilla ajetaan enemmän) ja reilut 100 000 kuorma- ja linja-autoa (joilla ajetaan paljon enemmän), niin Nesteen ja UPM:n koko uusiutuvan dieselin tuotanto riittäisi suunnilleen kattamaan tämän kaluston kulutuksen.

Suunnilleen kaksi miljoonaa bensa-autoa jäävät vielä nuolemaan näppejään, kun St1:n RE85-biopolttoaine riittää täyttämään niistä noin 25 000:n flexifuel-bensa-auton tarpeet.

Jouko Lampila