ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen pohtii haastattelussamme ilmastonmuutosta, maailman sähköistymistä ja nopeutta, jolla monet asiat voivat muuttua.

Sähkötekniikan diplomi-insinööri Pekka Tiitinen on pitkän linjan ABB:läinen, viisikymppisellä miehellä on menossa 28. työvuosi ABB:n palveluksessa. ABB työllistää Suomessa noin 5 300 henkilöä ja yhtiön liikevaihto on noin 2,3 miljardia euroa. Suomen yhtiön toimitusjohtajana Tiitinen on ollut pian kaksi vuotta. Sitä ennen hänen asemapaikkansa oli ABB-yhtymän pääkonttori Zürichissä, missä hän johti 10 miljardin US dollarin ja 30 000 henkilön Discrete Automation and Motion -divisioonaa.

Uusien innovaatioiden nopeus

Lähes 30 vuodessa ABB on muuttunut paljon, mutta Tiitisen mielestä on tärkeää nähdä miten paljon on itse muuttunut ja miten paljon ihmiset yhtiön sisällä ovat muuttuneet.

– ABB-yhtymän ja sen fokuksen muutoksesta kertovat ehkä selvimmin suuret yritysostot ja yritysmyynnit, sanoo Tiitinen. – Olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttäneet yli 10 miljardia dollaria yritysostoihin ja globalisoineet yhtiötä. Yksi esimerkki on juuri työn alla oleva yritysosto GE Industrial Systems, joka vahvistaa asemaamme USA:n markkinoilla.

– Olemme tehneet paljon työtä asiakaskokemuksen ja laadun kehittämisessä. ABB on ja pysyy teknologiayhtiönä, mutta olemme menneet huomattavasti eteenpäin asiakasfokuksessa. Asiakkaiden positiivinen kokemus on noussut huikeasti. Olemme ylittäneet taannoin asetetut tavoitteemme vain todetaksemme, että aika paljon tehtävää on edelleen edessä.

Tiitinen painottaa myös uusien innovaatioiden nopeuden tärkeyttä. Monet asiat sähkötekniikassa ovat vanhoja keksintöjä, esimerkiksi sähkömoottori yli 100 vuotta vanha. Kuitenkin sähkömoottori on viimeisten 10 vuoden aikana kehittynyt ehkä enemmän kuin sitä edeltäneiden 30–40 vuoden aikana.

Sähkömoottorit ovat yli 100 vuotta vanha keksintö, mutta niiden ominaisuudet ovat kehittyneet viime vuosina edelleen suurin askelin.

Tänään monien uusien asioiden omaksuminen tapahtuu todella nopeasti. Astianpesukoneen yleistyminen kesti aikoinaan yli 20 vuotta, Facebook tai Whatsapp tulivat laajaan käyttöön melkein hetkessä. Digitalisaatio nopeuttaa kehitystä kautta linjan ja noudattaa eksponentiaalista käyrää, kuten myös Mooren laki osoittaa. Tiitinen toteaa esimerkkinä, että hänen nykyinen tavallinen toimisto-PC:nsä on suunnilleen 90 000 kertaa tehokkaampi kuin taloon tullessa vuonna 1990 ollut PC.

Ilmastonmuutos on pysyvä ilmiö

ABB kuuluu Climate Leadership Coalition (CLC) -järjestöön, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden valmiutta vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tiitisen mukaan on tietysti mahdollista ajatella, että meidän osuutemme koko maailmassa on pieni, mutta jos kaikki ajattelevat näin, ei mitään tapahdu.

– Kuulin Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen hyvän esityksen, jossa hän arvioi ilmastonmuutosta, kertoo Tiitinen. – Hän tiedemiehenä näkee faktat ja hänen teesinsä on, että ilmasto tulee lämpenemään yli Pariisissa asetetun tavoitteen. Tästä alkaa olla aika yhtenevä näkemys, mutta joka tapauksessa lämpenemistä pitää jarruttaa vahvasti, että ylitys jäisi mahdollisimman pieneksi.

– Kyseessä on pysyvä merkittävä muutos. Ilmakehässä ja merissä on suuri hitausaikavakio. Muutos on todennäköisesti jo nyt paljon suurempi kuin sen ilmentymä,. Mieleeni jäi erityisesti Taalaksen kommentti, että kestää noin 100 000 vuotta ennen kuin ilmasto palaa siihen missä oltiin, jos kaikki CO₂-päästöt saadaan pysäytettyä kohtuulliselle tasolle.

Insinöörit osaavat ratkaista monia ongelmia

– Ihmiskunta on kyllä ollut varsin nerokas ja pystynyt ratkaisemaan monia isoja ongelmia, jatkaa Tiitinen. – Olen itse insinööri ja tyypillisesti insinöörit kyllä onnistuvat löytämään ratkaisuja.

– 1980-luvulla oli pari isoa teemaa, kuten bensiinin lyijy ja kivihiilen rikkipäästöt. Puhuttiin, että katalysaattori maksaa liikaa ja riittääkö koko maailman platinatuotanto. Ei se sitten ollut mikään ongelma ja se vain ratkaistiin. Nyt kaikissa henkilöautoissa on katalysaattorit. Samalla tavalla voimaloihin tulivat rikkisuodattimet ja ongelma saatiin hoidettua.

ABB on keskittänyt suurissa aurinkovoimaloissa käytettävien voimalaitosmittakaavan inverttereiden tuotekehityksen Suomeen. Vuonna 2016 rakennettu Pitäjänmäen aurinkovoimalaboratorio on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa suuren kokoluokan inverttereitä voidaan testata täydellä teholla erilaisissa sääolosuhteissa, -40 asteen pakkasista aina 100 lämpöasteeseen.

Tiitinen muistuttaa, miten Lontoon savusumu oli vielä 1950-luvulla katastrofaalinen ongelma, mutta nyt sitä enää muistellaan. Myös Kaukoidän suurkaupunkien ilmanlaatu on juuri edellisellä viikolla Pekingissä käyneen Tiitisen mielestä huomattavasti parempi kuin 10 vuotta aikaisemmin.

– Haittavaikutuksille pitää laittaa oikea hinta, painottaa Tiitinen. – Pitkälti ongelma on siinä, että negatiivisilla ilmiöillä ei ole mitään hintaa. Sitten puhutaan, että ongelman ratkaiseminen on kallista. Kun yhteiskunta asettaa haittavaikutuksille oikean hinnan niin saadaan taloudellinen mekanismi, joka tuottaa ratkaisun. Tyypillisesti taloudellinen mekanismi on varsin nopea ja tehokas, kun se on oikein tehty.

Sähkön siirto on ratkaisevassa roolissa

Maailma kuluttaa sähköä reilut 21 000 terawattituntia (TWh) (2016) ja vuosikasvu 2000–2016 on ollut 3,0% vuodessa. Koko energiankulutus kasvoi samana aikana 2,1% vuodessa. Muuttuuko maailma sähköiseksi?

– Toivottavasti, vastaa Tiitinen. – Sähkössä on ihan oleellisia etuja moneen muuhun verrattuna. Kun sähkön varastointi vielä saadaan hoidettua kustannustehokkaasti, tapahtuu sähkön käytössä edelleen harppausmainen edistyminen.

Tuulella ja auringolla tuotetaan tällä hetkellä noin yksi prosentti maailman koko energiankäytöstä. Polttamalla tuotettu lämmitys ja liikenne ovat merkittävä osa fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Sähkön siirrossa tasavirtatekniikka on erityisen käyttökelpoista, kun suuria tehoja pitää siirtää pitkiä välimatkoja. Kuvan tasavirtamuuntaja käyttää +/- 1 100 kilovoltin jännitettä ja pystyy käsittelemään 12 000 megawatin tehon, mikä vastaa 12 suuren voimalaitoksen tehoa.

– Sähkön siirto on ratkaisevassa asemassa uusiutuvan energian laajemmaksi hyväksikäyttämiseksi, huomauttaa Tiitinen. – Jos katsotaan vaikka Suomen sähkötasetta, on kulutus 80–85 TWh ja oma tuotanto 65 TWh. Puuttuva noin 20 TWh pitää tuoda jostakin muualta, pääasiassa talvikuukausina. Vastaavasti uusiutuvan sähkön tuotanto vaihtelee ja tuotantolaitokset eivät tyypillisesti ole siellä missä väestö ja suurin kulutus ovat.

Energiansäästö on iso asia sähkössä

Lauhdevoimalla vaikkapa ydinvoimaloissa tai hiiltä polttamalla sähköä tuotettaessa kaksi kolmasosaa energiasta menee suoraan ilman tai vesistön lämmittämiseen ja noin yksi kolmasosa tulee sähköksi. Sitten tulee vielä muutamia prosentteja siirto- ja jakeluhäviöitä, kunnes loppu saadaan kulutuskohteeseen.

– Suomessa suuri osa sähköstä kulutetaan teollisuudessa ja teollisuudessa suuri osa sähköstä kulutetaan moottoreissa, sanoo Tiitinen. – Pumppaamisessa, puhaltamisessa, murskaamisessa ja jauhamisessa. Vastaavasti kaupunkiympäristössä veden pumppaamisessa ja ilmanvaihdossa. Julkinen yleisö tuntee hehkulampun ja energialampun ja ledilampun, sillä on myös merkitystä, mutta Suomessa lähes puolet sähköstä menee sähkömoottoreihin.

– Kun prosessia mitoitetaan, laittaa kunnon insinööri putken tai vastaavan kokoon hiukan mitoitusvaraa. Sitten laitetaan pumppu, joka sekin on mielellään pikkuisen ylimittainen ja lopuksi moottori, joka varmasti jaksaa pyörittää pumppua. Sitten tuottoa ohjataan venttiilillä kuristamalla. Sama kuin autolla ajettaisiin kaasu pohjassa ja säädettäisiin nopeutta jarrulla.

– Moottorit ja taajuusmuuttajat ovat ABB:lle iso liiketoiminta, eikä taajuusmuuttaja tietenkään ole enää mikään kovin uusi keksintö. Taajuusmuuttajan avulla moottorin tuottama hyötytyö saadaan säädettyä kohdalleen, koska kuten autossa, samoin teollisissa prosesseissa tarvittava teho ei useinkaan ole vakio. Suomessa teollisuus on hyvin valistunutta ja nähnyt kustannussäästön ja investoinnin tuoton, mutta muualla on edelleen paljon tehtävää. On hyvä tietää nyrkkisääntö, että sähkömoottorin investointikustannus on noin 1,5% sen elinkaarikustannuksista.

Sähköinen liikenne kasvaa voimakkaasti

Suomen sähköautotavoite vuoteen 2030 mennessä on 250 000. Tämän vuoden tammi–maaliskuun aikana rekisteröitiin tähän mennessä suurin määrä, 175 täyssähköautoa.

Tiitinen ottaa esille älypuhelimensa laskimen ja näppäilee sitä hetken aikaa.

– Sähköautojen yleistyminen on toistaiseksi noudattanut aika hyvin eksponentiaalista käyrää – kuten digitaalitekniikka Mooren lakia. Vuoteen 2030 on 12 vuotta aikaa ja tämän mukaan meillä olisi 2,8 miljoonaa sähköautoa vuonna 2030, naurahtaa Tiitinen. – Tahti ei tule olemaan näin nopea, mutta palaan astianpesukoneen ja muiden ilmiöiden yleistymiseen: kun teknologiamuutos on taloudellisesti järkevä ja lähtee liikkeelle, tapahtuu se sitten yllättävänkin nopeasti.

– Sähköautojen kohdalla on epäloogista katsoa argumenttia, että Suomessa on pitkä matka kesämökille ja talvella kylmä ja sillä perusteella maailma ei vaihda sähköautoihin. Maailman megakaupungeissa ei polttomoottoreiden kanssa pystytä elämään eikä hengittämään.

Tiitisen mukaan toinen merkittävä asia on sähköisen raideliikenteen voimakas kasvu, jossa myös ABB on ollut pitkään mukana. Esimerkiksi Pitäjänmäen toimistotalon ohittavaa paikallisjunaa – jolla Tiitinen mielellään kulkee työmatkansa – säädetään ABB:n taajuusmuuttajilla. Pääkaupunkiseudulla jatketaan metroa, Jokeri-rata on suunnitteilla, Tampereella rakennetaan ja Tallinnassa laajennetaan raitiolinjoja.

ABB:n värein ehostettu Allegra-juna juhlisti ABB:n 125-vuotista toimintaa Sveitsissä kaksi vuotta sitten.

– Bussiliikenne tulee kaupunkiliikenteessä muuttumaan täyssähköiseksi ehkä nopeammin kuin henkilöautot, arvioi Tiitinen. – Kaupunkibussien tyypillinen linjan pituus on vain 10–15 kilometriä ja lataaminen on helppo järjestää. Myös sähköbussien käyttö- ja huoltokustannukset ovat hyvin edulliset.

Kehitys ei pysähdy

ABB on mukana kehittämässä maan tai kaupunkien laajuisia sähköautoratkaisuja. Esimerkiksi Virossa on koko maan kattava tiheä pikalatausasemien verkosto ja vastaavia suunnitellaan monessa muussa maassa. ABB myös esitteli hiljattain Hannoverin messuilla 350 kW tehoisen PIKALATURINSA.

– Se mihin tarvitaan 350 kilowatin pikalaturia, selittyy autotehtaiden tulevaisuuden suunnitelmilla, sanoo Tiitinen. – Jos auton akkukapasiteetti on 100 kWh tai 200 kWh, kestää lataus pienellä teholla liian kauan.

– Jos miettii 100 kWh akkukapasiteettia, niin henkilöautolla ajaa kevyesti 300–400 kilometriä. 200 kWh merkitsee, että ”tankki” on lähes aina vähintään puolillaan ja se riittää hyvin. Sen jälkeen on ainoastaan hinnoittelukysymys, miten nopeasti muutos tapahtuu. En tunne yhtään ihmistä, joka olisi vaihtanut sähköautosta tai ladattavasta hybridistä takaisin polttomoottoriautoon. Muutos on peruuttamaton.

Jouko Lampila | Otsikkokuva: Pekka Tiitinen kertoo ABB:n uusista ratkaisuista Jyväskylän messuilla helmikuussa 2018.