
Liikenne kuluttaa lähes 20 prosenttia Suomen energiasta ja 40% öljyn nettokäytöstä. Viime viikkoina on kuultu uutisia useammistakin hankkeista, joissa on tarkoitus tuottaa uusiutuvaa dieseliä, bioetanolia ja/tai biokaasua.
Aluksi varoituksen sana; artikkelissa on paljon numerotietoa: Suomessa oli vuoden 2018 lopussa liikennekäytössä noin 2,7 miljoonaan henkilöautoa, joista kaksi miljoonaa bensakäyttöisiä ja 0,7 miljoonaa dieseliä. Keskimääräisellä polttoaineenkulutuksella arvioiden menovettä kului lähes kolme miljoonaa kuutiometriä. Määrä vastaa 30 supertankkerin laivalastia öljyä. Raskas liikenne siihen päälle. Öljyn nettotuonti Suomeen on noin 100 laivalastia vuodessa.
St1 tuottamaan dieseliä Göteborgissa
Neste on tuottanut kolmisen vuotta uusiutuvaa dieseliä jalostamoillaan Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa; yhteensä noin kolme miljoonaa kuutiometriä eli 30 laivalastia. Myös UPM tuottaa reilut 100.000 kuutiometriä uusiutuvaa dieseliä, suunnilleen yhden laivalastin vuodessa.
St1:n hanke on ensimmäinen tietooni tullut ja pisimmällä oleva uusi projekti. Yhtiö kertoi syyskuussa tehneensä 200 miljoonan euron investointipäätöksen ja rakentavansa Göteborgin jalostamonsa yhteyteen uusiutuvia HVO-dieseliä (Hydrogenated Vegetable Oils), lentopolttonesteitä ja teollisuusbensiiniä valmistavan tuotantoyksikön. Investointi käsittää vedyn tuotantolaitoksen, polttonesteiden tuotantolaitoksen ja uuden säiliöalueen.
Laitoksen vuonna 2022 alkavan tuotannon kapasiteetti on 200.000 tonnia HVO-dieseliä vuodessa. Tämä vastaa suunnilleen kahta prosenttia Suomen öljynkulutuksesta tai kahta supertankkerin kuormaa. Kaikki diesel ei tietenkään päädy Suomeen, mutta suomalaisesta yrityksestä on kysymys. Viikko sitten tullut tiedote kertoo, että ÅF Pöyry suunnittelee laitoksen.
Etanolia, biokaasua ja ligniiniä Suomesta
Nurmon Bioenergia Oy on kertonut suunnittelevansa Pohjanmaalle suurta biokaasulaitosta, jonka ajatuksena on tuottaa erityisesti nesteytettyä biokaasua (LBG) raskaan liikenteen käyttöön. Tarkoitus on hyödyntää erityisesti Pohjanmaan lantakeskittymän raaka-aineitta ja myös pari kilometrin päässä suunnitellusta sijoituspaikasta toimivan Atrian orgaanisia jätevirtoja.
Hankkeelle on jo myönnetty 9 miljoonan euron valtion tuki ja koko investointi tulisi olemaan 33 miljoonaa euroa. Lopullista investointipäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty, koska LBG on toistaiseksi liian kallista laivojen polttoaineeksi ja raskas maantieliikenne käyttää hankkeen arvion mukaan vasta vuonna 2025 riittävästi nesteytettyä kaasua. Valtion tukipäätös kuitenkin edellyttää, että laitos on valmis vuonna 2021.
Laitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 90 gigawattituntia (GWh) biokaasua, mikä vastaa 9 miljoonaa litraa dieseliä tai vajaata 0,1% Suomen öljynkulutuksesta. Hankkeen taustalla on ryhmä alueen liikemiehiä.
Hiukan ylempänä Pohjanmaalla, Haapavedellä, sijaitsee Kanteleen Voima Oy, jolla on nykyisin tehoreservissä turvetta polttoaineenaan käyttävä 390 megawatin (MW) lauhdevoimalaitos. Yhtiöllä on suunnitteluvaiheessa Nordfuel-hanke, jonka puitteissa on tarkoitus rakentaa Haapavedelle bioetanolin ja biokaasun tuotantoyksikkö, joka käyttää raaka-aineenaan 700.000 kuutiometriä vuodessa paikallista puuta, eli sahojen sivuvirtoja, hakkuutähteitä sekä nuorten metsien harvennusrankaa.
Laitos on siirtymässä hankesuunnitteluvaiheeseen ja koeajoja tehdään teknologiapartnerin laitteistolla Ruotsissa. Laitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 65.000 tonnia etanolia ja 250 GWh biokaasua, joka vastaa noin 25 miljoonaa litraa dieseliä. Lisäksi syntyisi 230.000 tonnia ligniiniä. Hanke odottaa AVIn ympäristölupaa ja TEMin tukipäätöstä. Käynnistystä suunnitellaan vuodelle 2021 ja kokonaisinvestointi on 150 miljoonaa euroa.
Etanolin ja biokaasun tuotantomäärä vastaisi lähes yhtä prosenttia Suomen öljynkulutuksesta. Etanoli tosin on suunniteltu pääosin vietäväksi Keski-Euroopan markkinoille. Kanteleen Voiman taustalla on 28 pientä ja keskisuurta energiayhtiötä.
Kiinteää ligniiniä bitumin korvaajaksi
Uusin hanke on tänään julkistettu BioEnergo Oy:n projekti, joka tähtää biokonversiolaitoksen rakentamiseen Poriin. Laitoksen päätuotteeksi on suunniteltu etanoli, jota syntyisi 63.000 kuutiometriä vuodessa. Toisena tuotteena olisi kiinteä ligniini, jota on tarkoitus käyttää bitumin korvaajana asfaltin valmistuksessa. Kuivaa ligniiniä syntyisi 72.000 tonnia.
– Toistaiseksi kiviaineksen sitomiseen asfaltin valmistuksessa ei ole ollut käytettävissä muuta kuin fossiilinen bitumi. Nyt on mahdollisesti löytynyt uusiutuva luonnonvara, ligniini eli puun ”liima” sen korvaajaksi, sanoo BioEnergon hallituksen puheenjohtaja Timo Saini.
Etanolin ja ligniinin ohella syntyisi biokaasua noin 15.000 kaasuauton tarpeisiin, yhteensä 15.000 tonnia vuodessa. Raaka-aineenaan laitos käyttäisi noin 200.000 kuivatonnia metsäteollisuuden tuottamaa sahanpurua ja haketta. Etanolin ja biokaasun tuotantomäärä vastaisi noin 0,75% Suomen öljynkulutuksesta.
Hankkeen teknologiakumppani on ruotsalainen SEKAB E-Technology Ab, joka on BioEnergon tiedotteen mukaan valmistanut puusta etanolia demolaitoksessaan joka päivä jo yli 10 vuotta.
Hankkeen toimintakelpoisuuden arviointi on käynnissä Satakunnan ELY-keskuksen tukemana ja sen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2020. Lopullinen investointipäätös noin 150–170 miljoonan euron investoinnin vaativasta hankkeesta tehdään vuoden 2020 aikana.
Laitoksen on määrä valmistua vuoden 2023 alussa. BioEnergon omistavat Timo Sainin ja hänen sekä Jaakko Sainin yhtiöiden lisäksi mm. Kuusakoski Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Kuusakoski 15,9 prosentin osuudella.
Uusiutuvalle energialle on kysyntää
Liikenne kulutti Suomessa vuonna 2017 yhteensä noin 48 TWh energiaa, liki 40% Suomen öljynkulutuksesta. Samaan aikaan maakaasua käytettiin noin 30 TWh, puolet siitä energiateollisuudessa ja puolet muussa teollisuudessa.
Biokaasua tuotettiin noin 700 GWh eli reilut kaksi prosenttia maakaasun käytöstä. Edellä kuvatut Suomeen sijoittuvat hankkeet tuottaisivat suunnilleen 500 GWh lisää biokaasua, eli tuotantomäärä lähestulkoon kaksinkertaistuisi. Suomen koko biokaasupotentiaali tosin on arvioiden mukaan noin 15 TWh vuodessa, eli hankkeiden toteutuessakin tuotanto olisi reilusti alle 10% potentiaalista.
Suomen 6.700 kaasuautoa (arvio 2019 alussa) eivät kovin suurta osuutta nykyisestä tai tulevasta tuotannosta vielä lohkaise, arviolta 70 GWh vuotuisella yhteiskulutuksellaan – varsinkin kun puolet niistä tankataan maakaasulla. Edellisen hallituksemme tavoite toki oli kasvattaa määrä lähes kymmenkertaiseksi – 50.000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Nesteytetyn biokaasun käyttö raskaassa liikenteessä voisi tuoda käyttöön moninkertaisen lisäyksen.
Etanolia ei Suomen liikenteessä muutaman tuhannen auton voimin juuri kulu ja uusia autoja ei tällä hetkellä tule. Mahdollinen lisäys tulee vanhojen bensa-autojen muuntamisesta monipolttoaineelle. Esimerkiksi Amerikassa on kuitenkin miljoonia etanolilla kulkevia autoja.
Hinta on kysymysmerkki
BioEnergon tiedotteessa bioetanolin hinnaksi on arvoitu 850 €/m3 ja biokaasun 1.000 €/t. Molemmat luvut johtavat tasoon 100 €/MWh. Samaan aikaan esimerkiksi polttoöljyn hinta valmisteveroineen on 60–80 €/MWh ja maakaasun 50 €/MWh.
On kuitenkin hyvä todeta, että yksi MWh polttoainetta tuottaa palaessaan liki 300 kg hiilidioksidia. Päästöoikeuden hinta ei vielä riitä kuromaan kiinni eroa, mutta ehkäpä piankin.
Seuraamme näiden – ja muiden, pienempienkin – hankkeiden etenemistä herkällä korvalla. Suunta on oikea!
Jouko Lampila